Kuulutko siihen osaan ihmiskuntaa, joka ei kestä tekniikan pettämistä? Jolle älykännykän sammuminen on henkilökohtainen loukkaus ja pimeä televisio katastrofi. Toivottavasti olet siinä tapauksessa pitänyt kodin lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden huollot ajan tasalla.
Kuvittelepa, jos poistoilmalämpöpumppu ei aamulla herätessäsi olekaan lämmittänyt suihkuvettä ja koko talo jäähtyy hyvää vauhtia pakkaspäivään…
Väitetään, että ”ikuisesti” kestävä hehkulamppu olisi itse asiassa olemassa. Ehkä niin on. Tekniset laitteet kuluvat kuitenkin väkisinkin käytössä, vaikka ne suunniteltaisiin kuinka huolellisesti ja pitkäikäisiksi tahansa.
Leivänpaahtimen tai pesukoneen rikkoutumisesta pahastuneet muistelevat mielellään aikaa, jolloin vastaavat koneet kestivät äidiltä tyttärelle. Salaliittoteoreetikot uskovat, että kodinkoneet on ohjelmoitu kansainvälisten firmojen voittojen maksimoimiseksi rikkoutumaan tiettyjen käyttötuntien jälkeen.
Olisiko kuitenkin niin, että uusissa laitteissa on vanhempiin verrattuna enemmän herkempää tekniikkaa.? Ne valmistetaan kevyemmistä materiaaleista ja niiden on oltava edullisempia. Niitä myös käytetään aikaisempaa enemmän.
Monille meistä jo kännykän tai läppärin kiukuttelu aiheuttaa ahdistusta. Silti niiden suhteellisen lyhyt käyttöikä on jotenkin jo opittu hyväksymään. Sen sijaan kodin lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet, sähköistys, vesi- ja viemäröinti tuntuvat kuuluvan jotenkin samaan sarjaan rakennuksen seinien ja perustusten kanssa. Niiden kuuluisi olla ikuisia.
Ehkä siksi me suomalaiset olemmekin luvattoman huonoja pitämään taloistamme huolta. Huollamme automme esimerkillisen säännöllisesti, mutta taloillamme ja niiden teknisillä järjestelmillä ei vastaavia pikkutarkasti täytettyjä huoltokirjoja juuri näe.
Pilppi poistoiässä
Poistoilmalämpöpumput ovat varmatoimisia ja uskollisia kumppaneita. Parhaat laitteet kestävät todella vanhemmilta lasten käyttöön, parhaat jopa huikeat 30 vuotta.
Mutta jonakin päivänä paraskin laite tulee vaihtoikään.
Poistoilmalämpöpumpun vaihto on nyt edessä monissa 1970-1990-luvulla rakennetuissa kodeissa. Laite ei välttämättä vielä ole rikkoutunut, mutta käyttöiän lähenemisen loppuaan havaitsee siitä, että ne ovat alkaneet toimia puoliteholla. Sähköä siis kuluu lämmittämiseen huomattavasti enemmän kuin pitäisi. Ovatko sähkölaskut alkaneet ilman järkevää syytä vähitellen kasvaa?
Laitteen ikääntyminen voi paljastua myös vikaherkkyytenä. Jatkuvasti pieniäkään vikoja ei tietenkään kannata korjailla, kun kysymyksessä on kuitenkin erittäin tärkeä kodin lämmityksestä, lämpimän käyttöveden tuottamisesta ja ilmanvaihdosta vastaava laite. Kannattaa jo miettiä, olisiko syytä investoida uuteen poistoilmalämpöpumppuun ja jättää huolet taakseen.
Uuden poistoilmalämpöpumpun vaihtaminen vanhan tilalle on onneksi mahdollisimman vähän ahdistusta ja päänsärkyä aiheuttava toimenpide. Uudet laitteet on nimittäin yleensä suunniteltu siten, että ne mahtuvat vanhan laitteen tilalle sellaisenaan.
Laitteen vaihtamisella on melkoinen vaikutus, sillä uudet poistoilmalämpöpumput ovat monta kymmentä vuotta vanhoihin edeltäjiinsä verrattuna kuin toiselta planeetalta. Huomattavasti energiatehokkaampina ne pudottavat sähkölaskun aivan toiselle tasolle. Laitteen uusiminen maksaa siis itsensä takaisin nopeammin kuin voisi ajatella. Ja kun panostaa laitetta valitessaan laatuun ja kestävyyteen, seuraava uusiminen on kaukana tulevaisuudessa. Varmatoiminen ja kestävä laite ei tarvitse esimerkiksi erillisiä vakuutuksia, kuten kotivakuutuksen omavastuun korvaavaa lisäturvaa.
Uudet poistoilmalämpöpumput ovat muuten vanhempiin kollegoihinsa verrattuna hiljaisempia ja niiden ilman suodatusteho on uuden tekniikan ansiosta parempi. Sen huomaa entistä parempana sisäilmana.
Kirjoittaja
